Yritän kirjottaa tarinani, vaikkei ketään kiinnostakkaan niin
teen sen itteäni varten, ehkä joku lukee tämän ja kokee/on joskus
kokenu jotain saman kaltaista, luulis olevan sillä kaikkilla ihmisillä
on huonoja aikoja joskus, ja massennus on myös yleistä nykyään. Mulla
vaan huonot ajat ei ikinä lopu, jos on 1 hyvä päivä niin on 10 huonoa.
Asiaan.
2012
Aloitin syksyllä 7. luokan.
Asiat oli ihan hyvin vielä, tottakai olin sitä mieltä että olen lihava
ja huono ihminen, mutta en antanut sen vaikuttaa mitenkään vaan jatkoin
elämää niin kun aikaisemmin. Marraskuussa aloitin tämän blogin (on
kylläkin vaihtanut nimeä sen jälkeen, ja myös tarkoitusta). Laihtumaan
rupesin joskus silloin samoihin aikoihin, mutta kunnolla laihuin vasta
joulun jälkeen kesään asti, voin tosi huonosti koko loppu kouluvuoden.
2013
Laskin
kaloreita lähes joka päivä, kävin keväällä juoksemassa paljon ja kävin
kävelemässä todella paljon, yritin polttaa mahollisimman paljon kaloerita ja
syödä mahdollisimman vähän, loppussa ennen kesää en juurikaan syönnyt,
jos söin jotain väärää oli koko loppupäivän huono olo siitä ja rankaisin
itseäni.
Lopulta koitti kesä. Paino oli silloin vähimmillään,
mutta en silti ollut tyytyväinen. Koko ensimmäisen kuukauden kesälomasta
olin vaunulla kun meillä oli asuntovaunu yhdellä leirintäalueella koko
kesän. Koska olin siellä niin en nähnyt juurikaan muita ihmisiä kuin
perheen joten kun syksy taas koitti ja aloitin 8. luokan niin voin
vähän paremmin mutta painoin myös pari kiloa enemmän. Inhosin edelleen
itseäni ja tuntui siltä ett kaverit eivät halunneet olla minun kanssa.
Yritin
jatkaa laihtumista mutta ei se enään ollut yhtä helppoa. Loppu vuodesta
aloin olemaan yhden vanhan kaverin kanssa (olimme kylläkin
luokkakavereita, mutta olin hänen kanssa joskus 5.), hänen kauttaa
tutustuin erääseen poikaan (loput tästä tekstistä tulee liittymään
kyseiseen poikaan).
Juuri ennen joulua rupesin puhumaan tämän
pojan (kutsutaan häntä V:ksi) kanssa kikissä, meillä oli ryhmä, minä,
minun kaveri (J), edellä mainittu poika ja tämän pojan kaveri.
Uutena vuotena päätettiin tavata, me ketkä olimme siinä keskustelussa. Jatkuu seuraavassa postauksessa...
Why can't I be like everybody else?
maanantai 16. marraskuuta 2015
sunnuntai 15. marraskuuta 2015
Pohjalla taas
Poistin kaikki vanhat postaukset, ajatelkaa ett siitä on kulunu 3 vuotta ku alotin tän blogin, olin sillon 12, melkeen 13. Nytt oon 15, melkeen 16. Laihtua halun edelleen.
Ku alotin tän blogin painoin vissii 77 kg, pääsin sinne 61:een, nytt painan noin 70 kg, ja oon 168,5 cm pitkä.
Tarkotus tällä blogilla ei kyllä todellakaan tuu enää olemaan laihduttaminen, vaan lähinnä saada kirjotta huolet jn.. Sanoisin ett nytt osaan kirjottaa vähä paremmin ku sillon 3 vuotta sitte, ja osaan muutenki paljo enemmän asioista ku sillon, olin 7:lla sillon, tänä syksynä alotin lukion.
Pitäis pikkuhiljaa mennä nukkuun ku on koulua huomenna 8.20-15.45, eikä oo edes vapaatuntia, en tiiä miten jaksan. Edellisessä jaksossa oli 8.20-15.45 torstaisin ja viimesellä tunnilla meinas aina iskee paniikki sillon mutt se sitt hellitti ku oli matikkaa ja tykkään matikasta.
Rupeen huomenna kai kirjottaan yhtä postausta mutt en tiiä millon saan sen valmiiks, ehkä huomenna, ehkä ens viikonloppuna.
Ku alotin tän blogin painoin vissii 77 kg, pääsin sinne 61:een, nytt painan noin 70 kg, ja oon 168,5 cm pitkä.
Tarkotus tällä blogilla ei kyllä todellakaan tuu enää olemaan laihduttaminen, vaan lähinnä saada kirjotta huolet jn.. Sanoisin ett nytt osaan kirjottaa vähä paremmin ku sillon 3 vuotta sitte, ja osaan muutenki paljo enemmän asioista ku sillon, olin 7:lla sillon, tänä syksynä alotin lukion.
Pitäis pikkuhiljaa mennä nukkuun ku on koulua huomenna 8.20-15.45, eikä oo edes vapaatuntia, en tiiä miten jaksan. Edellisessä jaksossa oli 8.20-15.45 torstaisin ja viimesellä tunnilla meinas aina iskee paniikki sillon mutt se sitt hellitti ku oli matikkaa ja tykkään matikasta.
Rupeen huomenna kai kirjottaan yhtä postausta mutt en tiiä millon saan sen valmiiks, ehkä huomenna, ehkä ens viikonloppuna.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)